Migri oli käännyttämässä Nikita Belovin ja Olga Belovan takaisin Venäjälle, mutta käännytys keskeytettiin. Tapaus on saanut runsaasti mediahuomiota.
Hallinto-oikeus on keskeyttänyt venäläisten turvapaikanhakijoiden Nikita Belovin ja Olga Belovan käännytyksen Suomesta. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun heidän tapauksensa sai runsaasti huomiota sekä venäjänkielisessä että suomalaisessa mediassa.
Äiti ja poika saivat tietää käännytyksen keskeyttämisestä säilöönottokeskuksessa Helsingissä. Olga Belovan oli aluksi vaikea uskoa tapahtunutta.
– Sanoin Nikitalle, että ei voi olla totta, kysy [asianajajalta] vielä uudestaan. Pelkäsimme [maastapoistoa] niin paljon, että tunnetta on mahdoton kuvata, Olga kertoo.
Nikita sanoo, että hän itse uskoi tapahtuneen todeksi vasta, kun asianajaja lähetti asiakirjat.
Maahanmuuttovirasto eli Migri ei kommentoi yksittäisiä tapauksia, mutta viraston johtava asiantuntija Melanie Soini tarkentaa Ylelle, että hallinto-oikeus voi omalla päätöksellään kumota Migrin päätöksen, jolloin hakemus palautuu virastolle uudelleen käsiteltäväksi.
– Yleisin syy sille, miksi hakemus palautuu hallinto-oikeudesta Maahanmuuttovirastolle on se, että hakija on esittänyt kokonaan uuden perusteen turvapaikkahakemukselleen tai hakija esittää uutta selvitystä turvapaikkahakemukselleen.
Soini lisää, että virastossa arvioidaan hakijoiden tilanteet lähtömaasta riippumatta.
– Ukrainan sodan vastustaminen ja siihen liittyvä toiminta voivat muodostaa poliittiseen mielipiteeseen perustuvan vainon syyn. Jos arvioimme, että poliittinen mielipide tai toiminta asettaa henkilön vaaraan joutua vainon tai vakavan haitan kohteeksi Venäjällä, myönnetään hänelle tällöin kansainvälistä suojelua, Migrin asiantuntija selvittää.
Nikita Belov täsmentää, että he toimittivat oikeuteen lisämateriaalia tapaukseen liittyen. Siinä he viittasivat muun muassa mediahuomioon sekä Venäjältä lähteneiden oppositopoliitikkojen kommentteihin.
”Minut yritettiin pakottaa työskentelemään sodan hyväksi”
Olga Belova, joka itse työskenteli Venäjällä anestesiasairaanhoitajana, kertoo, että muutto Suomeen liittyi pitkälti 25-vuotiaan pojan tilanteeseen.
– Päätös oli todella vaikea tehdä. Todella vaikea, hän kertoo.
Nikita työskenteli merkittävässä rautametallurgian tutkimuslaitoksessa Moskovassa, joka sodan alettua suuntautui uudelleen Venäjän armeijan tarpeisiin.
– Minua yritettiin pakottaa työskentelemään sotilasprojekteissa, käytännössä sodan hyväksi. Mutta kieltäydyin aina tekemästä sitä, ja minulle alkoi syntyä ongelmia töissä. Minua alettiin painostaa ja uhkailla, Belov muistelee.
Nikita Belovin mukaan työpaikalla alettiin tuolloin myös laatia liikekannallepanolistoja, ja kutsuntaviranomainen alkoi kiinnostua hänestä. Kesällä 2022, vielä ennen liikekannallepanoa, Belovit lähtivät Suomeen, jonka he valitsivat yksinkertaisesti siksi, että heillä oli voimassa oleva viisumi.
Alun perin Belovien oli tarkoitus matkustaa lomalle, mutta tapahtumat alkoivat edetä nopeasti.
– Saavuimme Kamppiin Helsinkiin. Oli jo yö, noin kello 23. Heti ensimmäiseksi menimme poliisin partioautolle ja ”antauduimme”, he muistelevat.
Beloveista tuli turvapaikanhakijoita, ja he viettivät puolitoista kuukautta vastaanottokeskuksessa Helsingissä. Tämän jälkeen heidät siirrettiin heidän uuteen kotiinsa Uuteenkaupunkiin. Olga muistaa muuton tarkan päivämäärän: 13. lokakuuta 2022.
”Ukrainan auttaminen on meidän vakaumuksemme”
Uudessakaupungissa äiti ja poika tutustuivat aktivisteihin, jotka auttoivat Ukrainaa sekä järjestivät sodanvastaisia mielenilmauksia Venäjän poliittisten vankien tueksi.
Nyt Uudestakaupungista lähetetään Ukrainaan mitä erilaisimpia lähetyksiä: laitteita, lääkkeitä ja muuta humanitaarista apua. Belovit ovat mukana toiminnassa vapaaehtoisina.
Epävarmasta tilanteestaan huolimatta Belovit eivät pelänneet auttaa Ukrainaa. Olgan mukaan he eivät tuolloin ajatelleet mahdollisia riskejä lainkaan.
– Syynä on vakaumuksemme, ei se, miten meitä arvioidaan siellä tai täällä, Nikita toistaa äitinsä sanat.
”Nyt olemme lisäksi vielä tunnettujakin”
Belovien sodanvastainen toiminta ei kuitenkaan aluksi vakuuttanut Migrin virkailijoita. Maahanmuuttovirasto teki huhtikuun alussa päätöksen, jonka mukaan heidät voidaan lähettää takaisin Venäjälle ”ilman mahdollisuutta joutua siellä vainon, vakavan haitan tai epäinhimillisen tai ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi.”
Belovit eivät olleet samaa mieltä tästä arvioinnista ja vetosivat sekä kansainvälisten että venäläisten ihmisoikeusjärjestöjen raportteihin. Yle on uutisoinut useista tapauksista, joissa Venäjällä on nostettu rikosoikeudellisia syytteitä sodanvastaisista näkemyksistä ja Ukrainan auttamisesta.
Viranomaiset eivät kuitenkaan tuolloin pitäneet todisteita riittävinä, ja Belovit lähetettiin poliisivankilaan Turkuun. Siellä äiti ja poika sijoitettiin eri selleihin, joten he eivät voineet edes kunnolla keskustella keskenään.
– Se oli suljettu pieni betoninen laatikko, betonipöytä, betonituoli ja betoninen, ei edes sänky, vaan sellainen uloke, jolla on patja, Nikita muistelee olosuhteita sellissä, jossa he viettivät useita päiviä.
Sitten heidät siirrettiin suljettuun säilöönottokeskukseen Helsinkiin.
Nikita uskoo, että Belovien tilanteeseen on vaikuttanut se, että tapaus on saanut paljon julkisuutta.
– Nyt kävi niin, että meistä sattui tulemaan tunnettuja. Se on muuttanut asiaa merkittävästi, Nikita sanoo.
”Suomessa järjestelmä voi erehtyä”
Belovit eivät tässäkään vaiheessa kadu päätöstään paeta Venäjältä ja auttaa Ukrainaa. He eivät myöskään ole muuttaneet myönteistä suhtautumistaan Suomeen, kaikista vaikeuksista huolimatta.
– Päinvastoin. En odottanut, että näin lyhyessä ajassa saisimme niin paljon ystäviä ja ihmisiä, jotka tukevat meitä, Nikita sanoo.
– Mikä tahansa järjestelmä voi erehtyä, siltä ei voi olla suojassa missään maassa. Täällä tiedämme ainakin, että järjestelmä osaa ja kykenee korjaamaan virheensä, nuori mies pohtii.
Belovit yrittävät integroitua aktiivisesti yhteiskuntaan. Olga käy suomen kielen kursseilla, ja Nikita on aloittanut opiskelut. Yhdessä he tekevät vapaaehtoistyötä Punaisessa Ristissä ja auttavat paikallista koripallojoukkuetta.
Olgan mukaan nyt he voivat vain odottaa turvapaikkapäätöstä. Sen saatuaan he aikovat toimia tilanteen mukaan.
– Mutta toivomme kuitenkin myönteistä päätöstä, Nikita toteaa.
Belovien tapaus ei ole ainoa laatuaan. Toukokuun lopussa oikeus keskeytti myös venäläisaktivisti Roman Golikovin käännytyksen Venäjälle.
